Leikkipäivä-ohjelmaa Leikkipäivä-ohjelmaa koordinoi Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Kansalaisjärjestöä kutsutaan joskus leikkimielisesti Leikin suojeluliitoksi, sillä niin vahvasti se puolustaa lapsia ja heidän oikeuttaan leikkiin. MLL:n toiminnassa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti leikki on ollut tärkeässä osassa pitkään.
MLL on kerännyt erilaiset leikkiä rakastavat tahot yhteen. Tämä monimuotoinen joukkio on nimeltään Leikkipäiväverkosto, jonka ansiosta leikkiviestit leviävät laaja-alaisesti Suomessa.
Leikkipäivä-ohjelman perustana on Lapsen oikeuksien sopimuksessa määritelty lapsen oikeus leikkiin.
Leikkipäivä-ohjelman muotoutuminen sellaiseksi kuin se nykyään on, on ollut monipolvinen tapahtumasarja ja sisältänyt yllättäviä käänteitä. Aivan kuten leikki: sen lopputulos on ennakoimaton ja se tuottaa iloa.
Leikkipäivä-ohjelman historia
1987
Leikkipäivän kansainvälinen esikuva Playday-ohjelma perustetaan Iso-Britanniassa.
2012
Leikkipäivä-perinne alkaa Suomessa aktiivisen kansalaisen aloitteesta. Mira Jääskeläisen tavoitteena oli aktivoida aikuisia järjestämään leikillistä ohjelmaa lapsille. Myöhemmin innostuksen leikkiin jakoivat Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset, jotka vapaaehtoisten voimin järjestivät pienimuotoisia Leikkipäivä-tapahtumia lapsiperheille eri puolilla Suomea.
2014
Koko Suomi leikkii -hanke käynnistyy. Kolmivuotisen hankkeen kumppaneina toimivat Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Suomen Punainen Risti. Hankkeen rahoitti Suomen Kulttuurirahasto. Hanke innosti kaikenikäisiä suomalaisia leikkimään. Sukupolvien välinen yhteys, jaettu ilo ja leikin merkitys olivat hankkeessa keskiössä.
Hankkeen tavoitteena oli perustaa vuoden 2016 loppuun mennessä Suomen jokaiseen kuntaan sukupolvien välinen kohtaamispaikka, nimeltään Terhokerho. Nimensä Terhokerho sai Suomen Kulttuurirahaston tammea kuvaavasta logosta. Terhokerhossa lapset, eläkeläiset ja muut aikuiset viettivät säännöllisesti aikaa yhdessä leikkien, kiireettä.
Hankkeen taustalla oli tieto leikin tärkeydestä lapsen kehitykselle sekä tieto lasten leikkiajan lyhentymisestä. Lisäksi Tilastokeskuksen teettämissä ajankäyttötutkimuksissa oli havaittu yksin vietetyn ajan lisääntymisestä kaikissa ikäryhmissä Suomessa. Myös vanhempien ja lasten yhdessä viettämä aika oli vähentynyt.
Terhokerhojen perustamisvaiheessa MLL:n paikallisyhdistysten ja SPR:n paikallisosastojen apuna oli leikkilähettejä auttamassa toiminnan käynnistämisessä. Muutoin Terhokerhojen sisällöt olivat osallistujien ja vapaaehtoisen kerhon ohjaajan yhdessä suunnittelemia. Terhokerhoissa keskiössä oli yhteinen, mukava tekeminen ja leikkiperinteen eteenpäin siirtäminen. Terhokerhojen kulta-aikana niitä oli toiminnassa eri puolilla Suomea 321. Kaikki Suomen kunnat Manner-Suomessa tavoitettiin Terhokerho-toiminnalla.
2016
Narinkkatorilla Helsingissä järjestettiin Leikkipäivä-tapahtuma Koko Suomi leikkii -hankkeen puitteissa. Tapahtuma oli lähtölaukaus tulevalle Leikkipäivä-ohjelmalle, joka oli käynnistymässä seuraavana vuonna. Koko Suomi leikkii -hanke päättyi.
2017
Vuosien 2017-2018 aikana perustettiin lisää Terhokerhoja ympäri Suomeen ja koulutettiin vapaaehtoisia kerhojen ohjaajia. Terhokerhoja on edelleen toiminnassa. Ne ovat maksuttomia ja avoimia kaikille.
Leikkipäivää juhlittiin jo valtakunnallisesti, samaan tapaan kuin nykyään. Silloin ympäri Suomen järjestettiin kaikille avoimia ja maksuttomia Leikkipäivä-tapahtumia, kuten nykyään.
Suomen Kulttuurirahasto rahoitti MLL:n koordinoimaa Leikkipäivä-ohjelmaa projektiluontoisesti vuoden. Projektin aikana lanseerattiin muun muassa Leikkipankki.fi-sivusto, joka on elävä leikkikirjasto, jonka päivittämiseen kaikki voivat osallistua. Tänä päivänä Leikkipankista löytyy yli tuhat leikkiä.
Leikkitietouden jakamiseksi sekä Leikkipäivä-tapahtumien järjestämiseksi eri puolilla Suomea perustettiin myös ei-kaupallinen Leikkipäivä-verkosto, jota Mannerheimin Lastensuojeluliitto koordinoi. Leikkiä rakastavat tahot kerättiin yhteen.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto vahvisti sukupolvien välisiä suhteita tuomalla leikkiä uusiin toimintaympäristöihin Vapaaehtoiset leikkilähetit sekä Lukumummit ja -vaarit -hankkeilla. Molempia hankkeita rahoitti Raha-automaattiyhdistys.
2018
Leikkipäivä-ohjelman toimintaa alkaa rahoittaa projektiluontoisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.
2023
Leikkipäivä-ohjelman rahoitus muuttuu STEAn taholta projektiluontoisesta toistaiseksi voimassa olevaksi.
2026
Leikkipäivä-ohjelma toimii aktiivisesti. Valtakunnallista Leikkipäivää juhlitaan vuosittain huhtikuun lopussa ja Leikkipäivä tapahtumia järjestetään ympäri vuoden. Tänä vuonna Leikkipäivän teeman on ilo. Leikkipäivän viestintäkanavat (verkkosivujen lisäksi Leikkipäivä-sivu Facebookissa sekä Leikkipäivä-tili X:ssä) tavoittavat aikuisia leikin ystäviä. Leikkipankkia käytetään ja sinne lisätään vuosittain lisää leikkejä.
Leikkipäivä-verkostoon kuuluu nykyään noin 60 ei-kaupallista tahoa, muun muassa leikin ja lapsuuden tutkijoita, valtakunnallisia sosiaali-, terveys-, liikunta- ja vammaisjärjestöjä ja säätiöitä, museoita, kirjastoja ja oppilaitoksia. Verkosto tapaa säännöllisesti ja järjestää yhdessä leikkiin liittyviä tapahtumia ja koulutustilaisuuksia.
Leikkipäivä-ohjelman perusta valettiin Koko Suomi leikkii -hankkeessa. Ohjelma innostaa kaikenikäisiä ihmisiä Suomessa leikkimään. Sukupolvien välinen jaettu ilo on tärkeää. Leikkipäivän brändi tekee kunniaa Terhokerhoille, sillä sen visuaalisessa ilmeessä on häivähdys Terhokerhoa. Leikkipäivän pyöreän logon reunus muodostuu tammenterhoista.
Leikin ilo jatkukoon! Joka päivä on Leikkipäivä.